Tylsyyden anatomiaa

Tuttu näky ?

Pienen hetken jo luulin että oltaisiin säilytty ilman mitään pahimpia tuhoamisvaiheita. Kuitenkin kun palasin takaisin päivätyöhön ja Lilli joutuu olemaan 6-7 tuntia yksin kotona, alkoivat ongelmat. 

Ensimmäiset pari viikkoa meni loitavasti. Nappulapallo ja pahvitölkit riittivät aktiviteetiksi, tarpeita ei tehty sisälle. Sitten kaikki lässähti käteen. Nyt Lilly on muutaman viikon aikana syönyt jo avopuolison lippiksen, repun ja parin lenkkikenkiä ihan tuusan nuuskaksi. Lisäksi repii myös omia lelujaa ja lattialla on lähes aina pissat. En usko että kyseessä on varsinainen eroahistus, sillä lyhyitä aikoja ja väsyneenä Lilly pärjää hyvin itsekseen. 

Aktiivisena koirana tuhoamiksen syyksi taitaa paljastua tylsyys. Ollaan yritetty käyttää sitä aamulla mahdollisimman pitkillä lenkeillä, antaa aktiivipalloa, revittäviä pahvitölkkejä, piilotella herkkuja jne jne. Mutta ongelma ei ole vielä toistaiseksi poistunut, no vastahan tässä on pari viikkoa koitettukkin. 

Kun löysin revityn Niken repun lattialta marssin suoraa mustiin ja mirriin ostamaan kehutun ja kuuluisan kongi. Iltaisella täytetään kongi märkäruualla ja pakastetaan. Tuntuu että kongi on mieluinen ja haluttu lelu, mutta se vierii aina päivisin jonkun tuolin alle ja siihen se hyöty sitten loppuukin.

Nyt tässä yritetään keksiä että mitä seuraavaksi. Jatkossa pitää yrtittää piilotella yhä enemmän pahvitölkkejä ja herkkuja ympäri taloa, jos se tylsyys ei ihan heti iskisi. Lisäksi mielestäni on hieman kummallista että Lilly repii vain avopuolisoni tavaroita, mutta jättää minun kengät ja muut täysin rauhaan. Mahtaako johtua siitä että pentuna komensin sitä niin tiukasti, jos suuhun oli eksymässä jotain pureskeluun sopimatonta.

Kaikki tylsyyden karkottamisen kikka kakkoset on hyvin tervetulleita tähän talouteen.